Kohtalaista unta tänä yönä. Aamupäivä laiskoteltiin hotellin mukavassa puutarhassa. Pari olutta taas nestetasapainoon. Puita ympärillä puumiehille vaikka mitä lajeja: rubber tree, show flower tree etc. Hotellilla tavattiin suomalainen maailmanmatkaaja, joka aikoi olla reissussa yli puoli vuotta. Upeaa! Aulaan rymysi myös ensimmäiset Kilin kävijät. Väsyneenpä olivat näköisiä - mutta onnellisia.

Kamat kantoon, ja taas Riversiden bussille. Matkattiin Moshiin klo 14-15.30, Kilimanjaron tyvelle. Moshi on ihan mukava pikkukaupunki. Uhuru Hostelliin sisääntsekkauksen jälkeen ajettiin taksilla syömään oikein salzburgilaiseen ravintolaan. Pippuripihvi oli aivan hyvä, ja edullinenkin.

Illalla istuessamme Paavon huoneessa, oveen koputettiin ja kysyttiin minua. Kukahan täältä asti kyselee? Kilimanjaron safarifirman johtaja Evanshan se kävi tutustumassa retkikuntaan. Hieno ele, tuli kotoisa olo. Sovittiin Kilimanjaro-projektin tarkemmasta aikataulusta; lähtö olisi torstaina. Paavo ja Tapio eivät osallistu, käyvät sillä aikaa Darissa ja Sansibarissa kun minä mäellä puuskutan. Tiistaina saapuisi Kilimanjaron retkikuntamme kaksi muuta jäsentä, suomalaisia lentäjiä. Evans houkutteli vielä Paavon ja Tapion päiväreissulle Kilille tiistaina.

Hostellin huone ei niin hyvä, mutta kuitenkin aivan tyydyttävä. Illalla sumutettiin seinät ja tarkastettiin sääskihuput huolella. Malariasääskille ei anneta mahdollisuuksia. Nukkumaan, mutta ei - tyynylläni on joku. Kaskas, vaaksanpituinen heinäsirkka! Uni jäi tänä yönä katkonaiseksi, kun sademetsästä kantautuva apinoiden huuto herätti melko lailla aikaisin.


Tapio Siltala